Tuesday, June 15, 2010

Väsynyttä meininkiä - Desun jälkimainingit ja perjantain tapahtumat

Huoh, eilen illalla palasimme Lahdesta Joensuuhun rankan, mutta hauskan ja mahtavan Desu-viikonlopun jäljiltä. Kuten edellisestä postauksesta saattoi päätellä, oli loppuviikko ja viime hetken ennen Desuconia aikamoista hulinaa ja kiirettä. Sitä ommeltiin niin pitkälle yöhön kuin jaksoi (mikä ei minun tapauksessani ollut edes puolta yötä kun oli herännyt aamulla kouluun kahdeksaksi), tehtiin vähintään kolmea asiaa samaan aikaan (hetken tätä, hetken tuota, ainiin tuokin vielä oli) ja panikoitiin lievästi sitä, ettei mikään ollut vielä valmista. Tätä siis perjantai-aamuun asti, jolloin silloinkin nousin ylös seitsemältä, jotta ehtisin tehdä kaiken mitä piti. Hyvä, että nousin. Ehdin juuri ja juuri pakata tavarani ennen lähtöä.

Meillä oli auto käytössä, jolla huristelimme Lahteen, ja tavaraa sen verran, että matalapohjainen bensasyöppö auto täyttyi ääriään myöten ja me ahtauduimme tavarapaljouden sekaan. Iloksemme voin kertoa, että tavaraa taisi olla enemmän kun tulimme takaisin. Mahtoi tehdä autolle ja bensan kulutukselle (ts. luonnolle) hyvää =D Yritimme automatkalla ommella niin paljon kuin pystyimme.
Lahteen saavuttuamme suuntasimme suoraan keskustaan ja Radio Voiman tiloihin, jonne meidät oli kutsuttu haastatteluun! Enpä ennen ollut radioon päässyt. Haastattelu oli tietenkin aiheesta Desucon ja se tulee ehkä Radio Voiman nettisivuille kuunneltavaksi. Livenä olimme perjantaina noin kello 16.40, jos joku sattui kuuntelemaan. Olin toinen niistä haastateltavista. On kyllä jännittävää, minne kaikkialle voi  päätyä, jos on (oikeanlaisia) suhteita (siis kaikkialle muualle paitsi kesätöihin murr). Eräs vuosikurssiltani oleva tyttö on nimittäin kesätöissä/harjoittelussa Radio Voimalla.

Kello taisi olla yli kuusi tai ehkä lähempänä seitsemää, kun saavuimme majapaikallemme Metsolaan, josta olimme varanneet mökin viikonlopuksi käyttöömme. Varaamassamme mökissä ei ollut sähköä käytössä, eikä takkaa, jotka olisivat olleet miellyttäviä. Kaupassa käydessämme emme ymmärtäneet ostaa isoja kynttilöitä, joten jouduimme illalla ja yöllä ompelemaan vielä tuikkujen valossa, joka siis oli hyvin hankalaa. Itse luovutin suosiolla ja päätin odotella aamuun hankalien ompeleltavieni kanssa vielä. Taisi olla puolen yön aikaan, kun siirryimme vessaan, jossa oli - ah ihanaa - sähköä ja valoa, fiksailemaan peruukkeja ja nauttimaan siitä, että näki jotain.





Kaasuhellalla laitoimme ruokaa ja paistoimme lettuja.


Tämä pieni pömpeli yritti pitää meidät illalla ja aamulla lämpiminä.

 
Pusikon keskellä oli hirveästi hyttysiä.

Desu-lauantaista huomenna!

No comments:

Post a Comment

Kaikenlaiset kommentit ovat tervetulleita. On myös mukava kuulla keitä täällä käy.