Penkkariasu: Punahilkka

Jostain syystä päivitän usein näin myöhään illalla. Vaikka kuinka ajattelen päivittäväni päivällä, tulee aina muuta tekemistä. Kummallista. Tällä kertaa kuitenkin on toisen suuren tekeleeni vuoro. Nimittäin penkkariasuni. En oikein keksinyt mikä haluaisin olla, joten päädyin Punahilkaksi erään ystävän ehdotuksesta, siitä huolimatta, että tiesin, ettei se olisi omaperäinen valinta (taisi muita Punahilkkoja olla onneksi vain yksi tai kaksi). Halusin myös olla jotain tyttömäistä =) En kiellä, ettenkö tykkäisi tyttömäisyydestä.

Tämän asun itsetehtyyn osuuteen kuuluu ulkohilkka, hame + alushame, esiliina ja huivi päähän. (Kuvia yksityiskohdista myöhemmin) Paitaa en lähtenyt tekemään itse, vaikka aluksi niin ajattelinkin. En ollut ikinä tehnyt itse paitaa, joten jätin sen pois ja käytin ostamaanipaitaa. Sain jälleen apua tekemiseen mammaltani.

Isoin työ oli ehdottomasti ulkohilkan tekeminen. Tuona vuonna maassa ei ollut lunta, mutta ulkona oli silti todella kylmä ja penkkaripäivänä tuuli todella kylmästi (varsinkin rekan lavalla, vaikkei se ajanut kovaa.) Tiesin päätyväni rekan lavalle ja jo kesällä pystyi päättelemään, että alkuvuoden kuukausina on kylmä. Anyway, hilkasta täytyi saada edes vähän lämmin, jotten jäätyisi kuoliaaksi ulkona. (Jotkut huimapäät olivat pakkasesta huolimatta vähissä vaatteissa. Hrr) Hilkan päällisosa on ohutta takkikangasta ja sisäpuoli jotain paksua kangasta, josta voi tehdä esimerkiksi peiton. Anteeksi en tiedä termejä, enkä tunnista kaikkia kankaita.

Molempia sattui olemaan (isona) jämänä mammallani, joten en takkia varten tarvinnut ostaa mitään muuta kuin langat ja hupun ihanan fleece-vuoren sekä napit. Fleece on aina lämmintä ja ihanaa. Hupun kirisitysnauhoja ei tarvinnut ostaa vaan nappasimme sen mamman varastosta.  Hilkassa ei ole hihoja ja se kiinnitetään napeilla, kaksi ulkopuolta ja muistaakseni yksi sisäpuolelta. (Hilkka on vanhempieni luona ja olen sen nähnyt viimeksi viime vuonne, joten en muista tarkkaan yksityiskohtia.) Vasemmalla puolella on avoinainen tasku, joka sekin on vuorattu fleece-kankaalla.

Hilkan kanssa en kohdannut ongelmia pahemmin. Vaikeinta oli vuoren paksuus, sillä siinä oli kaksi kangaskerrosta (yksi molemmilla puolilla) ja niiden välissä pumpulin kaltaista täytettä. Kankas oli sen verran jäykkää, että niitä oli aina välillä vaikea läpäistä. Hilkan päälliskangas ja aluskangas eivät ole helmasta kiinni toisistaan, jotta hilkkaan pääsi syntymään hiukan laskosta. Aluskangas oli nii jäykkää, että hilkka olisi vai rumasti jököttänyt paikoillaan, jos päälliskangas olisi siihen kiinnitetty.

Hame on puuvillakangasta. Vyötärönauhassa on kuminauha. Helmassa on molemmilla sivuilla ja takana halkiot, joista alushame pääsee vähän pilkistelemään. En muista mitä kangasta alushame on. Alushame on muistaakseni kiinnitetty niin, että saa halutessaan pois, jos vaikka kesällä hametta haluaa käyttää.

Ehdottomaksi suosikikseni tästä asusta nousi esiliina. Se on tehty ihanasta puna-valko-ruudullisesta verhokankaasta (=D). Verhokangas oli tarjouksessa ja se oli juuri sopivan levyistä, joten otimme sen. Esiliinassa on edessä keskellä iso tasku, jossa kannoin kännykkääni. Ystäväni ihmetteli taskua kovasti, piti sitä jotenkin kummallisena. Itse pidin taskusta, olihan se oma luonnokseni, joten en välittänyt. Esiliinan helma, sekä taskun suu ja helma koristeltiin mamman varastosta löytyneellä nätillä pitsillä. Käytin hyväkseni myös kangaan omaa pitsiä, jonka irrotin helmasta ja kiinnitin uudelleen toiseen kohtaan. Esiliina kiinnitetään kangasnauhalla, jossa esiliina liikkuu vapaasti, joten itse voi päättää, kuinka paljon sen haluaa rypyttyvän. Samaisen kankaan jämäpalasta teimme vielä huivin päähän, johon ompelin erilaista pitsiä.

Kokonaisuudesta tuli oikein hieno ja olin tyytyväinen.

Asioita mielessä

Oma loma

Risteily, josta viime postauksessa kerroin, oli oikein ihana ja rentouttava. Sain levätä ja irrottautua kaiken koulukiireen keskeltä. Ja palasin ankaraan arkeen vähän vähemmän väsyneenä. Oikein yllätin itseni miten pirteä olin ja kuinka jaksoin tehdä muutamat koulutehtävät. Nyt tuntuu, että tästä keväästä saattaa sittenkin selvitä. (Tunne, joka katoaa varmasti taas pian.)

Kylmä

KYLMÄ! Hrr.... Onneksi vähän on lauhtunut. Tukholmassa oli -5 astetta ja se tuntui Suomen -20- -25 verrattuna mukavan lämpimältä. Kunnes oli ollut siellä pitkään. Inhottavaa, kun ulkona on kovat pakkaset, bussien patterin paahtavat täysillä vaikka ihmiset tulevat ulkovaatteissa sinne ja paahtuvat ja voivat huonosti koska lämmin ilma = huono ilma. Tämän jälkeen täytyy vielä palata ulos pakkaseen, ensin hikoiltuaan hetken bussissa. Jäädytään kahta kauheammin.